torstai 22. elokuuta 2019

10.8. Viimeinen päivä

 

Yö bussissa, ai että mitä herkkua. Olimme jo kahden jälkeen yöllä Tukholman satamassa. Siitä käynnistyi kuuman kostea hikinen loppuyö paikallaan olevassa bussissa. Ja ovet kiinni. Happi loppui, takana olivat puskivat tiensä vapauteen, raikkaaseen tukholmalaiseen ulkoilmaan.
Aamun sarastaessa uinuvat raukeelaiset heräteltiin. Oli aika siirtyä odottamaan terminaaliin, jotta bussi saatiin siirrettyä odottamaan omaa laivaan pääsyä.
Heti laivaan päästyä säntäsimme aamupalalle. Osalle maittoi paremmin ruoka, osa taas kaipasi sänkyä jättäen laivan herkullisen aamiaisbuffan hyödyntämisen lähes olemattomaksi.
Aamiaisen jälkeisistä tunneista ei ole muistikuvia. Sänky vei voiton kaikesta muusta.
Virkistävien kauneusunien jälkeen huivikaulat kömpivät hyteistään ihmisten ilmoille. Loput kruunut ja eurot täytyi päästä tietenkin tuhlaamaan. Vaatteita, karkkia ja ties mitä tarttui kaupasta mukaan. Suomenkielinen palvelu tuntui oudolta kolmen viikon englannin puhumisen jälkeen.
Iltapäivällä meille oli varattu vielä buffetruokailu. Vältyimme nälkäkuolemalta. Oli luksusta päästä valmiiseen pöytään. Ja vieläpä monipuoliseen. Vaikka reissun päällä oli maukkaat ruoat, kyllä buffetpöytä sortimenteineen sai lautaset täyttymään sapuskasta.
Osa otti vielä lepoa ruokaailun jälkeen. Eikä aikaakaan, kun olimme jo satamassa. Turussa porukkamme pieneni kolmella, kun Maskun vahvistukset jäivät satamaan. Haikeina sanoimme heipat Venlalle, Maijalle ja Kaisalle. Muilla oli vielä edessä noin 1,5 tunnin bussimatkaa Tyrwäälle. Huittisten kohdilla havaittiin, että ollaan ihan kohta perillä, ja vielä piti soittaa monta biisiä. Mökkitien soittaminen jäi Seukun mäelle.
Snollebommekes oli hieman haastava toteuttaa bussissa, mutta sillä mentiin. Seukulle saavuttaessa meitä oli vastassa sankka joukko vanhempia ja muita tuttuja. Nopeat halaukset annettiin äideille ja iseille, ja kokoonnuimme yhteiskuvaan Seukun portaille. Emmekä tietenkään voineet välttää pikku tanssia Snollebollekesin tahtiin.
Yhteiset kamat varastolle, omat kamat omiin kyyteihin, viimeiset halit ja haikeina kotia kohti. Olipa taas kolme viikkoa, miljoonia muistoja, uusia ystäviä, mahtavia kokemuksia. Kiitos kaikille mieleenpainuvista hetkistä! Oltiin me mahtava ryhmä!
Neljän vuoden päästä sitten Baltian kautta :D

-Hanna & Mari


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti